Tervetuloa Åsneniin , 15 000 hehtaarin veden kalastusparatiisiin, jonka rantaviiva on 740 km!
Åsnen on yksi Etelä-Ruotsin suurimmista kalastusjärvistä. Järvellä on monia saaria, vuonoja ja lahtia, mikä antaa monimuotoisuutta ja monimuotoisuutta.
Järvessä voit saalis esimerkiksi. hauki, ahven, hauki ja ankerias. Aasilla on rikas kala-eläimistö. Vuoden 1999 koekalastustutkimuksessa saatiin seuraavat 14 kalalajia; särki, sinappi, ahven, sirppi, lahna, tutti, hauki, norja, koivu, hiekkarobotti, hauki, luum sammal, hiiva ja siika. Vanhempien koekalojen ja suullisten tietojen mukaan järvestä on löydetty myös id, sähkönaarmu, kivipiippu, karppi, taimen ja koi.
Hauen tarjontaa Åsnenissa pidetään erittäin hyvänä. Koekalasta löytyi erittäin runsas ahventarjonta Julöfjordenissa , Kalvsviksfjordenissa ja Jätafjordenissa . Skatelövsfjordenissä ja Kolsvattenissa tarjonta arvioitiin hyväksi, kun taas Horgefjordissa se oli vähemmän hyvä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hanhet ovat lisääntyneet paljon, ja järvestä on tullut erittäin houkutteleva hienolle hauen kalastukselle.
Keskimääräinen syvyys on mitattujen syvyysarvojen summa jaettuna mitattujen syvyysarvojen lukumäärällä ja on yleensä noin 1/3 suurimmasta syvyydestä. Harjanne on erittäin matala ja sen keskimääräinen syvyys on 3,1 m. Harjanteen enimmäissyvyys on 14,2 metriä, mutta syvyysalueet ovat pienet sen jakautumista varten.
Aasi on kohtalaisen ravitseva järvi. Syötetty vesi järven, erityisesti päässä virtaamaan aulasta mutta myös Aggån on ravitsevaa, joilla on korkea Typen ja kokonaisfosforin. Vesi, joka jättää Åsnenin Hackekvarnin poistoaukon kautta, on ravitsemuksellisesti huonompi. Järvet toimivat ravinteiden ansoina, ja on selvää, että suuri osa lisätyistä ravinteistä jää järveen, loukkuun sedimenttiin ja imeytyneenä järven ravintoketjuun.
Åsnen-alueen maaperät ovat pääasiassa moreeniä ja järven ympärillä oleva maasto on pääosin tasaista. Järveä ympäröi suurelta osin metsä. Järven pohjoisilla lahdeilla on laidunmaisia rannaniittyjä ja tulvia ruokakenttiä. Saarilla (960) ja Åsnenin kaakkoisosassa on paljon lehtimetsä.
Järvi on erittäin rehevä, monien lahtien kanssa, koska se koostuu useista kiviaineista, jotka yhdessä muodostavat järven. Sen rantaviiva, mantere ja saaret yhdessä, on mahtava 74 mailia. Järven ympäröivillä rannoilla hallitsee kivinen ja tukkoinen maa, jossa on havupuu- ja lehtipuumetsää. Rannan reuna koostuu pensaista, riisistä, ruohoista ja yrtteistä. Järven pohjoisten vuonojen yhteisöjen yhteydessä ja maatalouden kannalta intensiivisillä alueilla on enemmän avoimia ranta-alueita.
Aasilla on litteäpohjainen topografia, ja sen suuret osat ovat erittäin kivinen ja tukkoinen pohja, jossa on paljon paloja ja rakeita. Suurin osa kivistä ja lohkoista löytyy järven eteläosista, mikä näkyy järven vanhemmassa höyrylaivakartassa. (Kartta on lisäyksenä kalansuojelusuunnitelmaan.)
Åsnenin kasvillisuus on yleensä maltillista, sitä esiintyy järven matalissa vuonoissa, ja sitä hallitsevat lehtikaisari, mehu ja vesililjat.
Auta meitä työskentelyssä SEA GOLDia vastaan!
https://www.ifiske.se/pdf/190/Sjogull_folder_2018.pdf
Åsnen-kalastusalueyhdistys hallinnoi kalastusta Åsnen-kalastusalueella Skatelövsin ja Västra Torsåsin seurakunnissa Alvesta-kunnassa, Jäts- ja Kalvsviks-seurakunnissa Växjön kunnassa sekä Almundsryds-, Urshults- ja Väckelsångs-seurakunnissa Tingsrydsin läänissä, Kronobergissa.
Kalastusalue on jaettu kolmeen hallintoalueeseen (pohjoinen, eteläinen, itäinen), ja yhdistyksen toimintaan on kuuluttava kaikki alueen kalastus.
Yhdistyksen tarkoituksena on koordinoida kalastustoimintaa ja kalatalouden hallintaa, edistää kalastajien yhteisiä etuja ottaen huomioon kalastustoimintaan sovellettavat säännökset ja tarjota kalastus yleisölle.
Koska Åsnenin kalatalouden hallinto on järjestetty, kalastustoimenpiteet ovat suurelta osin koostui kalan päästöistä. Erityisen voimakkaita olivat päästöt kaudella 1930 - 1980, jolloin järven kalastusyhdistykset istuttivat järveen pääasiassa suuria määriä ankeriaita ja hauen taimenia. Mutta vuosien varrella on myös levitetty saippulinnua, siikaa, tikkaria, taimenta ja merirokkoa. Viimeisen 20 vuoden aikana julkaisuohjelma on sisällyttänyt yksinomaan hanhia, ankeriaita, karppia, taimenia ja merirokkoja.
Vuonna 2014 yhdistys julkaisi väyläkartan järvestä ja seuraavien vuosien aikana mittaa myös syvän Åsnenin ja saa sitten erittäin hyvän kalastus- ja venekartan.
Organisaation numero: 802600-4229
Asiakasnumero: 190, Alue: 157.Mikael Jeansson